VyOS Virtual Router

Asennusympäristöjen testaamiseen tarkoitetut ja yleensä virtuaaliympäristöön asennetut palvelimet ja työasemat halutaan mitä todennäköisimmin pitää erillään tuotantoympäristöstä. Asennuspalvelin ympäristöissä käytetään tyypillisesti DHCP, PXE, WDS, SCCM, yms. järjestelmiä joiden aikaansaama verkkoliikenne ja palvelut sotkevat tuotantoverkkoa tehokkaalla tavalla. Testaamisen kannalta olisi kuitenkin hyödyllistä mikäli asennuspalvelimet olisi tarvittaessa helppo yhdistää internetiin. VirtualBox ympäristössä voidaan käyttää NAT tyyppistä verkkoliitäntää joka erottaa testiympäristön tuotantoympäristöstä. Hyper-V ympäristössä tämän tyyppistä ratkaisua ei kuitenkaan ole.
Virtuaaliympäristön yhdistämiseen voidaan kuitenkin käyttää esim. VyOS Virtual Router tuotetta joka on ohjelmistopohjainen (Debian Linux) reititin. Virtuaalikoneissa voidaan siis käyttää sisäiseen virtuaalikytkimeen liitettyä verkkokorttia josta ulospäin lähtevän liikenteen VyOS tarvittaessa reitittää ulkoverkkoon. Virtuaalikoneen verkkoasetukset määritetään siten että reitittimen ip viittaa VyOS reitittimen sisäverkkoon liitettyyn ip-osoitteeseen.

Virtuaalikone VyOS:a varten

VyOS reitittimellä ei ole suuria vaatimuksia virtuaalikoneelta. Työmuistin suositeltu minimimäärä on 512 Mt. Kiintolevyn suositeltu koko on 2 Gt. Virtuaalikone kannattaa luoda ensimmäisen sukupolven tyyppiseksi. VyOS virtuaalikoneeseen lisätään tarvittava määrä virtuaalisia verkkokortteja. Esimerkkiympäristössä on käytössä 2 verkkokorttia joista ensimmäinen (eth0) on yhteydessä ulkoverkkoon ja toinen (eth1) sisäverkkoon (testausympäristö). Jos verkkoja on enemmän, luodaan jokaista verkkoa varten oma verkkokorttinsa. VyOs ympäristön virtuaalisia verkkokortteja on siis yksi per jokainen sisäverkko sekä lisäksi ulkoverkkoa (internet) varten omansa. Esimerkissä sisäverkkoja on 1 kpl joten verkkokortteja tarvitaan 2 kpl.

Esim. Hyper-V ympäristössä sisäverkkoon päin osoittava verkkokortti kannattaa asettaa joko sisäinen/internal tai yksityinen/private tyyppiseksi ja ulkoverkkoon (internetiin) päin osoittava verkkokortti on asetettu ulkonen/external tyyppiseksi.

VyOS reitittimen asentaminen ja suomalaisen näppäimistön määrittäminen käyttöön

1. VyOS virtuaalikoneen käynnistyttyä, järjestelmään voidaan kirjauta tunnuksella vyos ja salasanalla vyos
2. Seuraavaksi aloitetaan järjestelmän määrittäminen käyttöön. Anna komento install system.
   Käyttöön määrittäminen voidaan itse asiassa aloittaa joko install image tai install system komennoilla. Install system komento jäljittelee perinteistä fyysiselle työasemalle asennettua Linux palvelinta kun taas install image komento asentaa VyOS:n virtuaalikiintolevyllä olevaan hakemistoon. Myöhemmin samalle massamuistilaitteelle voidaan asentaa uusia VyOS versiota. Install image komento mahdollistaa VyOS palauttamisen aiempaan versioon.
3. Vastaa kysymykseen Would you like to continue [Yes]: Enter
4. Vastaa kysymykseen Partition (Auto/Parted/Skip): Enter
5. Install the image on? [sda] : Enter
6. Continue (Yes/No): Yes
7. How big of a root partition should i create? (1000MB – 3221MB) [3221] MB: Enter
8. What would you like to name this image? [1.1.5]: Enter
9. Which one should i copy to sda? [/config/config.boot]: Enter
10. Enter password for user `vyos´: määritä haluamasi salasana
11. Retype password for user ‘vyos’: anna salasana uudelleen
12. Which drive should GRUB modify the boot partition on? [sda]: Enter
13. Sammuta VyOs komennolla poweroff ja ota asennusmedia pois käytöstä

VyOS reittimen määrittäminen ja NAT:n asettaminen käyttöön
VyOS ympäristö määritetään seuraavaksi reitittämään testiympäristössä olevat palvelimet internetiin. VyOs määritetään lisäksi käyttämään NAT VLAN 10 tyyppisesti.

1. Käynnistä VyOS uudestaan ja anna komento configure siirtyäksesi määritys tilaan
2. Tarkasta käyttöönotetut verkkokortit komennolla: show interfaces ethernet

1. Määritä ulkoiseen verkkoon kytketty verkkokortti (eth0) käyttämään joko dhcp tai ulkoisen verkon kiinteää ip:ä.
   

   DHCP asetetaan komennolla: set interfaces ethernet eth0 address dhcp

   Kiinteä ip-osoite asetetaan komennolla: set interfaces ethernet eth0 address ‘ip-osoite’/maski

2. Jos määrittelit edellisessä kohdassa käyttöön kiinteän ulkoverkon ip-osoitteen, suoritetaan seuraavaksi ulkoverkon reitittimen ip-osoitteen määritys. set system gateway-address *ulkoverkossa toimiva reititin* (joka voi siis olla esim DSL purkki).
   
3. Lisäksi voidaan asettaa käyttöön DNS forwarding (ei välttämätöntä):

• set service dns forwarding cache-size 0
• set service dns forwarding listen-on eth1
• set service dns forwarding name-server 8.8.8.8
• set service dns forwarding name-server 8.8.4.4

Määrityksen jälkeen VyOS reitittimen sisäverkkoon kytketyn verkkosovittimen ip-osoite (tässä tapauksessa 192.168.1.1) voidaan määrittää virtuaalikoneissa DNS palvelimeksi.
Jos em. asetusta ei määritetä, voidaan virtuaalikoneissa tietysti käyttää myös esim. Googlen DNS palvelimia (8.8.8.8 ja 8.8.4.4).

6. Anna ulkoverkkoon kytketylle verkkokortille (eth0) kuvaus komennolla set interfaces ethernet eth0 description OUTSIDE
7. Määritä sisäiseen testiverkkoon kytketty verkkokortti (eth1) käyttämään sisäisen verkon ip-numeroa ja aliverkonpeitettä (tässä esimerkissä 192.168.1.1/24): set interfaces ethernet eth1 address 192.168.1.1/24
8. Anna sisäverkkoon kytketylle verkkokortille (eth1) kuvaus komennolla set interfaces ethernet eth1 description INSIDE
9. Tarkasta verkkokorttien tilanne komennolla: show interfaces ethernet
10. Otetaan käyttöön NAT:
    
    • set nat source rule 10 outbound-interface eth0
    • set nat source rule 10 source address 192.168.1.0/24
    • set nat source rule 10 translation address masquerade
11. Aseta VyOS hostname komennolla: set system host-name *haluttu nimi tähän* esim VyOS-Router
12. Aseta aikavyöhyke komennolla: set system time-zone Europe/Helsinki
13. Aseta muutokset käyttöön komennolla: commit
14. Tallenna muutokset komennolla: save ja poistu muokkaustilasta komennolla: exit
15. Voit tarkastaa määritykset komennolla: show configuration

Sisäverkon laitteet voidaan nyt määrittää käyttämään VyOS reititintä asettamalla reitittimen ip-osoitteeksi VyOS:n sisäverkkoon kytketyn verkkokortin (eth1) osoite 192.168.1.1
Jos määriteltiin käyttöön myös DNS-forwarding, voidaan VyOS reitittimen sisäverkkoon kytketyn verkkokortin ip-osoite (eth1) määrittää DNS palvelimen osoitteeksi.

Ohjeet ja latauslinkit
VyOS reitittimen voit ladata TÄÄLTÄ
Lisätietoa ja oppaan löydät TÄÄLTÄ
HUOM
Tarvittaessa (esim. jos halutaan vaihtaa dhcp:ä kiinteeän ip-osoite määrityksen) ip-osoitteet voidaan määrittää suoraan VyOS:n määritystiedostoon config.boot joka sijaitsee kansiossa /config. Asetuksia voidaan muuttaa esim. nano ohjelmalla. Komento sudo nano config/config.boot avaa tiedoston nano ohjelmaan.
Jos asetukset määritetään config.boot tiedostoon, tulevat asetukset voimaan vasta VyOS:n uudelleen käynnistyksen jälkeen. On siis tärkeää että VyOs käynnistetään uudelleen config.boot tiedoston määrittämisen jälkeen.
Tarvittaessa VyOS ympäristössä voidaan ottaa käyttöön suomalainen näppäimistö asettelu.

1. Otetaan ensin käyttöön suomalainen näppäimistö komennolla set console keymap
2. Please select the model of the keyboard of this machine: Enter
3. Please select the layout matching the keyboard for this machine: Other –> Finland
4. Configure keyboard-configuration: Finland
5. Configuring keybaord-configuration: The default for the keyboard layout
6. Configuring keybaoard-configuration: No compose key
7. Käynnistetään VyOS uudelleen: reboot

Windows 10 Enterprise version päivittäminen Windows 10 Education versioksi

Windows 10:n myötä esiteltiin uusi versio eli Windows 10 Education. Windows 10 Education versio sisältää käytännössä lähes kaikki samat ominaisuudet kuin Enterprise versio. Ainoastaan päivityspolut ja luonnollisesti lisensointi (Education on tarkoitettu ainoastaan oppilaitoksille) erottavat versiot toisistaan. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi ainoastaan Enterprise versioista on saatavissa ns. LTSB (Long Term Servicing Branch) versio jossa Windows Update päivittää ainoastaan tietoturvapäivitykset. Tällöin Windows ominaisuudet eivät asennu vaan Windows versio “jäädytetään” sisältämään vain ominaisuudet. Windows 10 Education versio on ns. Current Branch for Business jossa päivityksiä voi ainoastaan siirtää (defer) maksimissaan 4 kk. eteenpäin.

Windows Enterprise version “päivittäminen” Windows 10 Education versioon In-Place-Upgrade toiminnolla.

Helpointa “päivittäminen” on suorittaa In-Place-Upgrade toiminnon avulla joka siirtää kaikki asetukset, sovellukset ja käyttäjien tiedostot Windows 10 käyttöjärjestelmään. Päivittäminen on tässä yhteydessä huono termi sillä Windows 10 on käytännössä kokonaan uudelleen asennettu käyttöjärjestelmä ja vanha Windows jää Windows.old kansioon. Ainoastaan siirrettäväksi merkitty tieto siirretään.

In-Place-Upgrade suoritetaan yritysversioissa Setup.exe ohjelman avulla. Kotiversioissa päivitys suoritetaan Windows Update toiminto. Päivitys voidaan käynnistää joko manuaalisesti suoraan Setup.exe tiedostosta päivitettävästä käyttöjärjestelmästä jolloin Setup.exe tunnistaa mahdollisen päivitystilanteen ja tarjoaa asetusten, sovellusten ja tiedostojen siirtämistä. On myös mahdollista automatisoida toiminto Microsoft Deployment Toolkit tai System Center Configuration Manager ohjelmistoista käsin suoritettavan tehtäväsarjan avulla.

Alla näkyvässä vasemmanpuoleisessa kuvassa Setup.exe ohjelma tarjoaa siirrettäväksi ainoastaan käyttäjien omat tiedostot. Tämä johtuu siitä että ennen Windows 10 versiota 1511, ei Enterprise versiota voinut päivittää In-Place-Upgrade toiminnon avulla Education versioon. Tämän kylläkin pystyi kiertämään muuttamalla päivitettävän työaseman rekisteristä käsin version Enterprisesta Professional versioon. Nykyinen versio onneksi suostuu päivittämään myös Enterprise version Education versioon. Täysimittainen In-Place-Upgrade toiminto on käynnistymässä oikeanpuoleisessa kuvassa.

 

Ennen päivittämistä kannatta varmistaa että kiintolevy on kunnossa. Myöskään ei välttämättä ole huono idea ottaa varmuuskopiota olemassa olevasta käyttöjärjestelmästä varsinkin jos kyseessä on työasema jonka kohdalla päivitys ei saisi epäonnistua siten että myöskään vanhaan käyttöjärjestelmään ei pystytä palaamaan. Varmuuskopion voi ottaa joko järjestelmänvalvojan komento- tai powershell kehotteesta käsin komennolla 

wbadmin start backup -backuptarget:kohdelevy: -include:C: -allCritical –quiet

In-Place-Upgrade toiminto kykenee pääsääntöisesti palautumaan vanhaan käyttöjärjestelmään tilanteessa jossa päivitys epäonnistuu. Silloin tällöin tulee kuitenkin eteen tilanteita jossa päivitys ei pääse ei eteen eikä taakse päin. Useimmiten kysymys on huonosti toimivasta laitteisto-ohjaintiedostosta. Muun muassa Windows 7 käyttöjärjestelmästä In-Place-Upgrade päivitys onnistuu huonommin kuin Windows 8:a. Tämä johtuu todennäköisesti vanhemmista laitteista.

Vanhaan käyttöjärjestelmään palaaminen on oletusarvoisesti mahdollista 30 päivän ajan. Tämä edellyttää Windows.old kansion olemassa oloa. Windows 10 poistaa Windows.old kansion 30 päivän kuluttua päivityksestä.

On myös huomattava että In-Place-Upgradessa on seuraavat rajoitteet:

1. Muokatun levykuvan käyttämistä ei tueta. Päivitys on siis tehtävä aina muokkaamattomasta install.wim tiedostosta.
2. Päivityksen aikana ei voida suorittaa BIOS –> UEFI muunnosta
3. Kielestä toiseen vaihtaminen ei onnistu
4. “Bittisyyden” vaihtaminen x86 –> x64 ei onnistu
5. Levyosioita ei voida muokata tai muuntaa päivityksen yhteydessä
6. 3-osapuolen levynsalaus tai virustorjunta ohjelma voi estää päivittämisen

Lisäksi seuraavat seikat ovat huomion arvoisia

1. Edge selain asetetaan oletusselaimeksi päivityksen yhteydessä. Tämä tapahtuu myös jokaisen jatkossa tulevan Windows versio päivityksen yhteydessä.
2. Järjestelmän palautuspisteiden luominen ei enää ole päivityksen jälkeen oletusarvoisesti päällä

MDT tehtäväsarjan keskeyttäminen tietyksi ajaksi

Sillon tällöin ilmenee tarvetta keskeyttää tehtäväsarja suorittaminen (Tasksequence) tietyksi ajaksi…esimerkiksi yhdeksi minuutiksi. Homman voi hoitaa yksinkertaisesti tehtäväsarjaan lisättävällä tyyppisellä komennolla (Run Command Line).

CMD.exe /c PING –n 61 127.0.0.1

Tehtäväsarjan suorittaminen siis pysähtyy PING komennon suorittamisen ajaksi. Yksi PING komento loopback osoitteeseen 127.0.0.1 kestää noin sekunnin. Koska ensimmäinen PING lähetetään heti ilman viivettä 60 sekuntia olisi siis 60 + 1.

CrucibleWDS

CrucibleWDS on ilmainen Open Source lisensointiin perustuva kiintolevykloonaus/image ohjelmisto. Ohjelmisto on tarkoitettu koulujen ja pienyritesten käyttöön. CrucibleWDS ohjelmiston palvelinohjelmisto on saatavissa sekä Windows että Linux ympäristöihin. CrucibleWDS ohjelmiston toimintaperiaate vastaa mm. Symantec Ghost ta Acronis Snap Deploy ohjemistoja. CWDS ei siis ole esim. Microsoft Deploymen Toolkitin tyyppinen asennuksen automatisointi ohjelmisto. CWDS tukee kuitenkin esimerkiksi työaseman nimen muuttamista joko ilman vastaustiedostoa tai sen kanssa.

CWDS sisältää mm. seuraavia ominaisuuksia:

• työaseman asennus voidaan käynnistää PXE, CD-ROM tai USB:n avulla
• tukee unicast ja multicast lähetystä nfs, upd ja http avulla.
• tukee Legacy BIOS ja EFI pohjaisten työasemin asentamista
• tuki NTFS, FAT, ext2, ext3, ext4, hfs yms. tiedostojärjestelmille
• mahdollistaa asennettavien työaseminen automaattisen hostname nimen muuttamisen
• hallittavissa selainkäyttöliittymän avulla
• mahdollistaa Linux, Windows XP,7, 8 ja 8.1 jakelun
• FreeNAS tuki

CrucibleWDS ohjelmiston dokumentaatio löytyy TÄÄLTÄ

CrucibleWDS koostuu Windows, Linux tai FreeNAS palvelimeen asennettavasta palvelinkompenentista ja asennuksen mahdollistavasta Linuxin päälle rakennetusta asiakasohjelmistosta. Palvelinkomponenttia hallitaan selainkäyttöliittymän avulla. Webbiliittymän avulla luodaan ja hallitaan kaikkea asennukseen liittyvää informaatiota ja objekteja kuten asennustehtäviä, asennettavia työasemia, asennuslevykuvia yms. CWDS tallentaa asennukseen liittyvät tiedot Postgresql tietokantaan.

 

Asennettavat työasemat esitellään adminliittymän kautta mac/uuid tietoineen.

Työasemien esittelyn jälkeen luodaan uusi levykuva/image joka toimii tietokantasäilönä varsinaiselle levykuva/imageteidosolle. Imagen luomisen jälkeen luodaan uusi tehtävä ja valitaan halutaanko levykuva kaapata vai mahdollisesti jaella se työsemiin.

 

Asennettava/kaapattava työasema käynnistetään käyttäen haluttua asiakasohjelmiston käynnistystapaa (PXE, USB, CD-ROM) ja valitaan mitä halutaan tehdä (kaapata vai jaella levykuva)

 

Tehtävän edistymistä voidaan seurata web käyttöliittymästä käsin

HUOM:

Tietoturvallisin (mutta samalla monimutkaisin) asennuksiin käytettävä protokolla on udp+http protokolla. Asetusta voidaan muuttaa hallintakonsolin Admin osasta

Windows 8 ja 8.1 käyttöjärjestelmien yhteydessä on virranhallinta asetuksissa oleva “Ota käyttöön nopea käynnistys” ominaisuus poistettava käytöstä.

Työaseman nimen asettamisesta:

CWDS uudelleennimeää työasemet asettamalla admin konsolissa asetetun host nimen työaseman uudeksi netbios nimeksi. Levykuvaa palautettaessa CWDS etsii kohdetyöaseman C:\Windows\system32\sysprep kansiosta unattend.xml nimistä tiedostoa. Mikäli referenssityöasemaa ei ole yleistetty Sysprep.exe ohjelmalla ennen levykuvan kaappaamista, luo CWDS levykuvan palautuksen yhteydessä kohdetyöaseman C:\Windows\System32\Sysprep kansioon uuden unattend.xml nimisen tiedoston ja asettaa Admin konsolissa asetetun työasema nimen ko. tiedostoon työaseman uudeksi netbios nimeksi. Mikäli referenssityöasema kuitenkin yleistetään C:\Windows\System32\Sysprep\sysprep.exe ohjelmalla (näin tulisi tulisi aina tehdä ennen levykuvan kaappaamista), tulee ennen sysprep.exe ohjelmalla yleistämistä lisätä samaan kansioon unattend.xml niminen vastaustiedosto (WSIM ohjelmalla luotu). Työaseman netbios nimi asetetaan kyseisessä tiedostossa muotoon CrucibleWDS. Yleistäminen tulee lisäksi suorittaa komentokehotteesta käsin /unattend:unattend.xml valitsinta käyttäen. CWDS vaihtaa levykuvan palautusvaiheessa kyseisessä unattend.xml tiedossa olevan työaseman CrucibleWDS nimen Admin konsolissa asetettuun nimeen. Asennettavavien työasemien netbios nimi siis vaihdetaan yksilölliseksi riippumatta siitä onko sysprep.exe ohjelmaa käytetty vai ei

 

VyOS reitittimen kloonaaminen

VyOS ohjelmistopohjainen reititin on erittäin kätevä apu Hyper-V virtuaaliympärisöissä joissa virtuaalikoneiden tarjoamat palvelut täytyy eristää tuotantoverkosta mutta kuitenkin samalla säilyttää yhteys internetiin. VyOS:n käyttöön ottaminen on melko suoravaviivasita muttei niin suoraviivaista etteikö esim. luokka ympäristössä haluttaisi silti kloonata myös VyOS reititin työasemalta toiselle.

Ongelma

Ongelmana kuitenkin on se että VyOS säilyttää alkuperäisten virtuaaliverkkokorttien mac-osoitteet config.boot tiedostossa. Tämä aiheuttaa sen että uudet virtuaaliverkkokortit näkyvät kloonatussa VyOS reitittimessä eth2 ja eth3 nimisinä eikä konfiguraatio enää ole toimiva.

Ratkaisu 1

Muutetaan kloonatun VyOS koneen verkkokorttien mac-osoitteet hyper-v konsolista käsin ja asetetaan edellä muokatut hyper-v työaseman verkkokorttien mac-asetukset suoraan /config/config.boot tiedostoon . Luokkaympäristössä ei voida käyttää samaa mac-osoisessa kaikissa ulkoisissa verkkokorteissa vaan asetuksien pitää olla yksilölliset. Samalla voidaan muuttaa myös ulkoisissa verkkokorteissa käytettävät ip-asetukset ja reitittimen nimi yksilöllisiksi. Asetusten muuttamisen jälkeen käynnistetään VyOS uudelleen.

Ratkaisu 2

Ongelman ratkaisemiseksi voidaan vaihtoehtoisesti käyttää alunperin Vyatta reitittimelle tarkoitettua vyatta-clone-helper lisäosaa joka joka muuttaa config.boot tiedossa olevat eth2 ja eth3 nimet takaisin alkuperäsiin asetuksiin eth0 ja eth1. Lisäosa asennetaan alkuperäiseen VyOS reitittimeen ennen kloonaamista.

Vyos virtual router

Asennusympäristöjen testaamiseen tarkoitetut ja yleensä virtuaaliympäristöön asennetut palvelimet ja työasemat halutaan mitä todennäköisimmin pitää erillään tuotantoympäristöstä. Asennuspalvelin ympäristöissä käytetään tyypillisesti DHCP, PXE, WDS, SCCM, yms. järjestelmiä joiden aikaansaama verkkoliikenne ja palvelut sotkevat tuotantoverkkoa tehokkaalla tavalla. Testaamisen kannalta olisi kuitenkin hyödyllistä mikäli asennuspalvelimet olisi tarvittaessa helppo yhdistää internetiin. VirtualBox ympäristössä voidaan käyttää NAT tyyppistä verkkoliitäntää joka erottaa testiympäristön tuotantoympäristöstä. Hyper-V ympäristössä tämän tyyppistä ratkaisua ei kuitenkaan ole.
Virtuaaliympäristön yhdistämiseen voidaan kuitenkin käyttää esim. VyOS Virtual Router tuotetta joka on ohjelmistopohjainen (Debian Linux) reititin. Virtuaalikoneissa voidaan siis käyttää sisäiseen virtuaalikytkimeen liitettyä verkkokorttia josta ulospäin lähtevän liikenteen VyOS tarvittaessa reitittää ulkoverkkoon. Virtuaalikoneen verkkoasetukset määritetään siten että reitittimen ip viittaa VyOS reitittimen sisäverkkoon liitettyyn ip-osoitteeseen.
Virtuaalikone VyOS:a varten
VyOS reitittimellä ei ole suuria vaatimuksia virtuaalikoneelta. Työmuistin suositeltu minimimäärä on 512 Mt. Kiintolevyn suositeltu koko on 2 Gt. Virtuaalikone kannattaa luoda ensimmäisen sukupolven tyyppiseksi. VyOS virtuaalikoneeseen lisätään tarvittava määrä virtuaalisia verkkokortteja. Esimerkkiympäristössä on käytössä 2 verkkokorttia joista ensimmäinen (eth0) on yhteydessä ulkoverkkoon ja toinen (eth1) sisäverkkoon (testausympäristö). Jos verkkoja on enemmän, luodaan jokaista verkkoa varten oma verkkokorttinsa. VyOs ympäristön virtuaalisia verkkokortteja on siis yksi per jokainen sisäverkko sekä lisäksi ulkoverkkoa (internet) varten omansa. Esimerkissä sisäverkkoja on 1 kpl joten verkkokortteja tarvitaan 2 kpl.

VyOS reitittimen asentaminen ja suomalaisen näppäimistön määrittäminen käyttöön

1. VyOS virtuaalikoneen käynnistyttyä, järjestelmään voidaan kirjauta tunnuksella vyos ja salasanalla vyos
2. Seuraavaksi aloitetaan järjestelmän määrittäminen käyttöön. Anna komento install system.
   Käyttöön määrittäminen voidaan itse asiassa aloittaa joko install image tai install system komennoilla. Install system komento jäljittelee perinteistä fyysiselle työasemalle asennettua Linux palvelinta kun taas install image komento asentaa VyOS:n virtuaalikiintolevyllä olevaan hakemistoon. Myöhemmin samalle massamuistilaitteelle voidaan asentaa uusia VyOS versiota. Install image komento mahdollistaa VyOS palauttamisen aiempaan versioon.
3. Vastaa kysymykseen Would you like to continue [Yes]: Enter
4. Vastaa kysymykseen Partition (Auto/Parted/Skip): Enter
5. Install the image on? [sda] : Enter
6. Continue (Yes/No): Yes
7. How big of a root partition should i create? (1000MB – 3221MB) [3221] MB: Enter
8. What would you like to name this image? [1.1.5]: Enter
9. Which one should i copy to sda? [/config/config.boot]: Enter
10. Enter password for user `vyos´: määritä haluamasi salasana
11. Retype password for user ‘vyos’: anna salasana uudelleen
12. Which drive should GRUB modify the boot partition on? [sda]: Enter
13. Sammuta VyOs komennolla poweroff ja ota asennusmedia pois käytöstä

VyOS reittimen määrittäminen ja NAT:n asettaminen käyttöön
VyOS ympäristö määritetään seuraavaksi reitittämään testiympäristössä olevat palvelimet internetiin. VyOs määritetään lisäksi käyttämään NAT VLAN 10 tyyppisesti.

1. Käynnistä VyOS uudestaan ja anna komento configure siirtyäksesi määritys tilaan
2. Tarkasta käyttöönotetut verkkokortit komennolla: show interfaces ethernet

1. Määritä ulkoiseen verkkoon kytketty verkkokortti (eth0) käyttämään joko dhcp tai ulkoisen verkon kiinteää ip:ä.
   

   DHCP asetetaan komennolla: set interfaces ethernet eth0 address dhcp

   Kiinteä ip-osoite asetetaan komennolla: set interfaces ethernet eth0 address ‘ip-osoite’/maski

2. Jos määrittelit edellisessä kohdassa käyttöön kiinteän ulkoverkon ip-osoitteen, suoritetaan seuraavaksi ulkoverkon reitittimen ip-osoitteen määritys. set system gateway-address *ulkoverkossa toimiva reititin* (joka voi siis olla esim DSL purkki).
   
3. Lisäksi voidaan asettaa käyttöön DNS forwarding (ei välttämätöntä):

• set service dns forwarding cache-size 0
• set service dns forwarding listen-on eth1
• set service dns forwarding name-server 8.8.8.8
• set service dns forwarding name-server 8.8.4.4

Määrityksen jälkeen VyOS reitittimen sisäverkkoon kytketyn verkkosovittimen ip-osoite (tässä tapauksessa 192.168.1.1) voidaan määrittää virtuaalikoneissa DNS palvelimeksi.
Jos em. asetusta ei määritetä, voidaan virtuaalikoneissa tietysti käyttää myös esim. Googlen DNS palvelimia (8.8.8.8 ja 8.8.4.4).

6. Anna ulkoverkkoon kytketylle verkkokortille (eth0) kuvaus komennolla set interfaces ethernet eth0 description OUTSIDE
7. Määritä sisäiseen testiverkkoon kytketty verkkokortti (eth1) käyttämään sisäisen verkon ip-numeroa ja aliverkonpeitettä (tässä esimerkissä 192.168.1.1/24): set interfaces ethernet eth1 address 192.168.1.1/24
8. Anna sisäverkkoon kytketylle verkkokortille (eth1) kuvaus komennolla set interfaces ethernet eth1 description INSIDE
9. Tarkasta verkkokorttien tilanne komennolla: show interfaces ethernet
10. Otetaan käyttöön NAT:
    
    • set nat source rule 10 outbound-interface eth0
    • set nat source rule 10 source address 192.168.1.0/24
    • set nat source rule 10 translation address masquerade
11. Aseta VyOS hostname komennolla: set system host-name *haluttu nimi tähän* esim VyOS-Router
12. Aseta aikavyöhyke komennolla: set system time-zone Europe/Helsinki
13. Aseta muutokset käyttöön komennolla: commit
14. Tallenna muutokset komennolla: save ja poistu muokkaustilasta komennolla: exit
15. Voit tarkastaa määritykset komennolla: show configuration

Sisäverkon laitteet voidaan nyt määrittää käyttämään VyOS reititintä asettamalla reitittimen ip-osoitteeksi VyOS:n sisäverkkoon kytketyn verkkokortin (eth1) osoite 192.168.1.1
Jos määriteltiin käyttöön myös DNS-forwarding, voidaan VyOS reitittimen sisäverkkoon kytketyn verkkokortin ip-osoite (eth1) määrittää DNS palvelimen osoitteeksi.

Ohjeet ja latauslinkit
VyOS reitittimen voit ladata TÄÄLTÄ
Lisätietoa ja oppaan löydät TÄÄLTÄ
HUOM
Tarvittaessa (esim. jos halutaan vaihtaa dhcp:ä kiinteeän ip-osoite määrityksen) ip-osoitteet voidaan määrittää suoraan VyOS:n määritystiedostoon config.boot joka sijaitsee kansiossa /config. Asetuksia voidaan muuttaa esim. nano ohjelmalla. Komento sudo nano config/config.boot avaa tiedoston nano ohjelmaan.
Jos asetukset määritetään config.boot tiedostoon, tulevat asetukset voimaan vasta VyOS:n uudelleen käynnistyksen jälkeen. On siis tärkeää että VyOs käynnistetään uudelleen config.boot tiedoston määrittämisen jälkeen.
Tarvittaessa VyOS ympäristössä voidaan ottaa käyttöön suomalainen näppäimistö asettelu.

1. Otetaan ensin käyttöön suomalainen näppäimistö komennolla set console keymap
2. Please select the model of the keyboard of this machine: Enter
3. Please select the layout matching the keyboard for this machine: Other –> Finland
4. Configure keyboard-configuration: Finland
5. Configuring keybaord-configuration: The default for the keyboard layout
6. Configuring keybaoard-configuration: No compose key
7. Käynnistetään VyOS uudelleen: reboot

SQL palvelin MDT ympäristössä

Microsoft Deployment Toolkit asennusjärjestelmä voidaan yhdistää Microsoft SQL tai SQL Express tietokantaan. Tämä mahdollistaa asennettavien työasemien tietojen tallentamisen tietokantaan. Tietokannan käyttö mahdollistaa mm. työaseman netbios-nimen kytkemisen MAC osoitteen avulla tiettyyn fyysiseen työasemaan. Tämä on periaatteessa mahdollista myös CustomSettings.ini tiedoston asetusten avulla mutta on käytännössä hankalaa tilanteessa jossa työasemia on kymmeniä tai enemmän.

SQL tietokantapalvelimen versio voi olla joko SQL tai SQL express. SQL palvelin voidaan asentaa paikallisesti MDT asennusjakoa (deploymentshare) tarjoavalle palvelimelle. Vaihtoehtoisesti voidaan myös käyttää etäpalvelimella olevaa SQL palvelinta. Yleensä SQL Express palvelin paikallisesti  asennettuna asennusjakoa ylläpitävälle palvelimelle on optimaalinen ratkaisu. SQL Express on ilmainen ja toiminnallisuudeltaan riittävä SQL versio MDT:n käyttöön. Paikallinen SQL palvelin ei kärsi verkkoviiveistä ja on näin ollen suorituskykyisempi.

SQL Express 2012 palvelimen asentaminen, tietokannan luominen ja määrittäminen käyttöön

SQL Express 2012 palvelimen voi ladata täältä. Paketissa on mukana myös Management Studio ohjelmisto.

1. Aloita asentaminen valitsemalla New SQL Server stand-alone installation or add features to an existing installation.
   
   
   
2. License Terms ikkunassa aseta valinta kohtaan I Accept the license terms ja varmista että valintaa Send feature usage data to Microsoft.. valintaa ei ole asetettuna.
   
   
   
3. Asennusohjelma tarkastaa seuraavaksi mahdolliset päivitykset. Mahdolliset päivitykset ladataan ja otetaan käyttöön.
   
   
   
4. Feature Selection ikkunassa valitse ainoastaan komponentit Database Engine Services ( ei SQL Server Replication) ja Management Tools – Basic, Management Tools – Complete.
   
   
   
5. Instance Configuration kentässä muuta Instance root Directoryn polku viittaamaan E:-asemaan (E:\Program Files\Microsoft SQL Server\). SQL Express luo oman SQLEXPRESS tietokanta instanssin. Tietokantainstanssi toimii “kahvana” palvelimella olevaan tietokantaan.
   
   
   
6. Aseta SQL Server Database Engine palvelu käyttämään SYSTEM tunnusta. Varmista että sekä Server Database Engine että SQL Server Browser palvelun käynnistystyyppi on Automatic. SQL Server Brower palvelun täytyy olla käynnissä jotta MDT palvelun käyttämää SQLEXPRESS tietokantainstanssia voidaan käyttää kommunikointikanavana tietokantaan.
   
   
   
7. Lisää haluamasi käyttäjät/käyttäjäryhmät SQL palvelimen ylläpitäjiksi. Esimerkissä on lisätty toimialueen admin tunnus sekä SQL palvelimen paikallinen admin tunnus SQL palvelimen ylläpitäjiin.
   
   
   
8. Error Reporting ikkunan jälkeen asennus alkaa. Asennuksen viimeistely kestää jonkin aikaa. Lopuksi näytettävästä Complete ikkunasta voidaan tarkastaa asennuksen onnistuminen.
   
   
9. MDT käyttää tietokantayhteyden muodostamiseen Named Pipes (nimetyt putket) yhteyskäytäntöä. Yhteyskäytäntö on kuitenkin oletusarvoisesti asetettu pois päältä SQL palvelimessa joten se täytyy ottaa käyttöön.
   
   
1. Käynnistä SQL Server Configuration Manager siirtymällä Käynnistys ikkunaan ja kirjoittamalla SQL Server Configuration Manager.
   
2. Laajenna SQL Server Network Configuration ja valitse Protocols for SQLEXPRESS. Napsauta hiiren oikeaa nappia Named Pipes päällä. Valitse pikavalikosta Enable. Mikäli SQL palvelinta halutaan käyttää myös esim. WSUS palvelimena referenssityöasemien asentamisen yhteydessä kannattaa asettaa myös TCP/IP protokolla käyttöön.
   
3. Käynnistä SQL palvelin uudelleen valitsemalla SQL Server Services – SQL Server (SQL EXPRESS) rivin päällä hiiren oikeaa nappia. Valitse pikavalikosta Restart.
   
   
   
10. Named pipes protokollan käynnistämisen jälkeen voidaan MDT ympäristö yhdistää SQL palvelimeen. Samalla luodaan MDT:n käyttämä tietokanta. Valitse MDT konsolissa Advanced Configuration – Databases. Avaa pikavalikko hiiren 2-painikkeella ja valitse New Database.
    
    
    
11. Anna SQL Server Details käytettävän palvelimen netbios nimi sekä kirjoita käytettävän SQL instanssin nimi joka on oletusarvoisesti SQLEXPRESS. Mikäli yhteyttä ei voida muodostaa varmista että named pipes protokolla on käytössä ja käynnistä SQL Server Services uudestaan (kohdan 9 mukaisesti)
    
    
    
12. Anna New Database ikkunassa uudelle tietokannalle nimi esim. MDT
    
    
    
13. SQL Share ikkunassa määritä jokin SQL palvelimella oleva jako. Määritystä tarvitaan jotta Setup.exe voi asennuksen WinPE vaiheessa muodostaa yhteyden MDT tietokantaan käyttäen Windows autentikointia. Esimerkissä on käytetty asennusympäristön Lokit$ jakoa.
    
    
    
14. Summary ikkunasta voidaan tarkastaa tiekannan luomisen onnistuminen
    
    
    
15. Koska MDT:n ja tietokannan väliseen liikennöintiin käytetään erillistä SQLEXPRESS tietokantainstanssia, täytyy SQL Server Browser palvelu määrittää sallituksi Windows palomuurissa (jos se on käytössä). Asetus määritetään MDT palvelimen palomuuriin.
    
    
1. Avaa Windowsin laajennettu palomuuri (Windows Firewall with Advanced Security) painamalla Windows Lippu + R ja kirjoittamalla Run ikkunan Open kenttään WF.msc
   
2. Napsauta Inbound Rules päällä hiiren oikeaa nappia ja valitse pikavalikosta New RuleRule Type ikkunassa valitse Port.
   
3. Protocol and Ports ikkunassa valitse UDP ja kirjoita Specified local ports kenttään 1434. Action ikkunassa valitse Allow connection (oletusvalinta).
   
4. Profile ikkunassa valitse oletusvalinnat.
   
5. Name ikkunassa kirjoita Name kenttään SQL Browser Service ja paina Finish.
   
6. Avaa edellä kuvatulla tavalla myös TCP portti 1433 sisäänpäin tulevalle liikenteelle. Nimeä sääntö SQL Server default instance.
   
   
   
16. MDT:ä tapahtuvissa asennuksissa ei yleensä haluta käyttää Administrator tunnusta asennuksiin vaan käytössä on jokin muu tarkoitukseen tehty tunnus. Esimerkissä käytetään asennus_tunnus nimistä käyttäjätunnusta. Asennuksissa käytettävälle käyttäjätunnukselle täytyy määrittää riittävät käyttöoikeudet tietokantaan.
    
    
1. Avaa SQL Server Management Studio ja paina Connect nappia Connect to Server ikkunassa (SQLpalvelin\SQLEXPRESS)
   
2. Siirry Security – Logins kohtaan ja napsauta hiiren 2-painiketta Logins rivin päällä. Valitse pikavalikosta New Login
   
3. Login – New ikkunassa napsauta Search painiketta ja kirjoita Select User or Group ikkunan Enter the object name to select kenttään asennuksessa käytettävä käyttäjätunnus (tässä Asennus_Tunnus). Paina Check Names ja OK
   
4. Login – New ikkunassa:
   
1. Valitse User Mapping
   
2. Users mapped to this login valitse: MDT
   
3. Database role membership for: MDT valitse db_datareader ja public
   
4. Paina OK.
   
   
   
5. Määritetään seuraavaksi SQL palvelimen muistiasetukset. Napsauta SQL Managemet Studion ikkunassa SQL palvelimen päällä hiiren 2-painiketta ja valitse Properties.
   
   
1. Siirry kohtaan memory ja aseta muistiasetukset. Testikäytössä minimi muisti voi olla esim. 0 Mt ja maksimimuisti 4096 Mt. Muistiasetukset on aina hyvä asettaa sillä SQL palvelin voi laajemmassa käytössä ottaa käyttöön hyvinkin paljon RAM muistia. SQL Express käyttää maksimissaan 1 Gt per instanssi.
   
   
6. Seuraavaksi CustomSettings.ini tiedosto on määritettävä käyttämään SQL palvelimen SQLEXPRESS tietokantaa.
   
   
1. Siirry MDT konsoliin ja napsauta hiiren 2-painiketta MDT konsolin Advanced Configuration – Database päällä ja valitse pikavalikosta Configure Database Rules
   
2. Määritetään asennettavaan työasemaan MAC/UUID tunnuksen perusteella. määritettävät asetukset.
   
   Computer Options ikkunassa valitse:
   
1. Query for computer-specific settings
2. Query for roles assigned to the computer.
   
3. Määritetään mitä asetuksia ja sovelluksia asennettavaan työasemaan asetetaan sijainnin perusteella. Sijainti määritetään työaseman saaman reitittimen ip-osoitteen perusteella.
   
   Location Options ikkunassa valitse:
   
1. Query for location names based on default gateways
2. Query for location specific settings
3. Query for applications to be installed to this location
   
   
4. Määritetään mitä asetuksia jo sovelluksia työasemaan asetetaan työaseman valmistajan ja mallin perusteella. Valistaja ja mallitieto selvitetään asennuksena aikana WMIC avulla asennuksen aikana
   
   Make/Model ikkunassa valitse:
   
1. Query for model-specific settings
2. Query for applications to be installed on computers with this make and model
   
   
5. Määritetään mitä sovelluksia ja asetuksia työasemaan asetetaan työaseman roolin perusteella. Työasemalle voidaan määritellä rooli. (esim. tuotanto, hallinto jne.) jonka perusteella työaseman asennus etenee
   
   Role Options ikkunassa valitse:
   
1. Query for role-specific settings
2. Query for applications to be installed for this role
   
   
6. Summary ikkunassa paina Next ja Confirmation ikkunassa Finish
   
   Edellisten asetusten perusteella CustomSettings.ini tiedostoon lisätään määritykset joiden ansiosta asennusprosessi kykenee lukemaan SQL tietokannassa olevia tietoja asennuksen aikana.
   
   
   
   
17. Määritysten asettamisen jälkeen tietokantaan voidaan nyt alkaa syöttämään tietoa asennettavista työasemista, rooleista, sijainneista ja työasemien malleista/valistajista. Tieto voidaan syöttää joko suoraan MDT konsolista Advanced Configuration – Database kohdasta tai esim. Powershell skriptin avulla suoraan csv tiedostosta.
    
    

HUOM: Mahdollisissa ongelmatilanteissa tarkasta ainakin että:

• Nimetyt putket (Named Pipes) protokolla on käytössä
• asennuksia suorittavalla käyttäjällä on riittävät oikeudet tietokantaan (Read, Public)
• SQL Browser Service palvelu on päällä
• Palomuuriin on asetettu UDP 1434 ja TCP 1433 portit avoimiksi sisäänpäin tulevalle liikenteelle.